Kriisin jälkeen – tuki johtajille ja esihenkilöille

Kuvittele tilanne: työpaikalla sattuu jotain odottamatonta. Väkivaltatilanne asiakaspalvelussa, työkaverin äkillinen kuolema, vakava läheltä piti -tilanne tai organisaatiota ravisuttava muutosaalto. Esihenkilö kokoaa tiimin, sanoo muutaman sanan ja palaa kalenteriinsa. Seuraavana päivänä kukaan ei puhu tapahtuneesta. Viikon päästä joku jää sairaslomalle. Kuukauden päästä toinen irtisanoutuu.

Tämä on tuttu kuvio monelle työelämässä tarpeeksi kauan viettäneelle. Kriisi työpaikalla ei ole koskaan vain se, mitä tapahtui. Se on myös se, mitä tapahtui sen jälkeen, tai mitä jätettiin tapahtumatta.

Defusing ja debriefing menetelmät kriisin purkamisessa

Debriefing ja defusing ovat kriisityön menetelmiä, jotka on kehitetty alun perin pelastusalan ja terveydenhuollon tarpeisiin. Suomeksi puhutaan jälkipuinnista (debriefing) ja purkukeskustelusta (defusing), vaikka kummallekaan termille ei ole vakiintunut täysin luontevaa suomenkielistä vastinetta. Suomeksi käytetään myös ilmaisuja kuten kriisituki, kriisipurku sekä kriisivalmennus.

Defusing eli purkukeskustelu on nopea interventio, joka järjestetään muutaman tunnin sisällä kuormittavasta tapahtumasta, yleensä saman työvuoron aikana. Se kestää tyypillisesti 20 minuutista tuntiin, riippuen tapahtuneesta ja osallistujien määrästä. Tavoitteena on käydä läpi, mitä tapahtui, antaa tilaa ensimmäisille reaktioille ja arvioida, tarvitaanko jatkotukea. Defusing ei vaadi ulkopuolista ammattilaista, mutta se vaatii koulutetut ohjaajat. Työ tehdään aina parityönä – tai laajempana tiiminä mikäli osallistujien määrä on suuri.

Debriefing eli jälkipuinti on laajempi ja syvällisempi prosessi. Se järjestetään tyypillisesti yhdestä kolmeen vuorokautta tapahtuman jälkeen, ja sen vetää koulutetut debriefing-ohjaajat. Istunto kestää kahdesta kolmeen tuntia. Tavoitteena on auttaa osallistujia muodostamaan kokonaiskuva tapahtuneesta, käsitellä psyykkisiä ja fysiologisia reaktioita ja ehkäistä myöhempiä stressireaktioita, kuten traumaperäistä stressihäiriötä.

Molempien menetelmien ytimessä on sama perusajatus: ihminen ei toivu järkyttävästä kokemuksesta sillä, että asiasta vaietaan. Toipuminen alkaa siitä, että tapahtuneelle ja sen herättämille tunteille annetaan tilaa, rakenne ja sanoitus.

Miksi jälkipuinti kuuluu johtajille ja esihenkilöille?

Perinteisesti debriefing ja defusing on yhdistetty pelastusalaan, poliisiin ja ensihoitoon. Mutta kuormittavia ja järkyttäviä tilanteita syntyy kaikissa organisaatioissa: teknologia-alalla, palvelusektorilla, julkishallinnossa, järjestöissä. Tilanteet ovat erilaisia, mutta ihmisen psyykkinen reaktio noudattaa samoja lainalaisuuksia.

Esihenkilö on usein ensimmäinen, joka kohtaa kriisin jälkimainingit. Hän näkee tiimin reaktiot, kuulee käytävällä käydyt keskustelut ja aistii sen, kun joku vetäytyy. Mutta harvalla esihenkilöllä on välineitä siihen, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Koulutus keskittyy tyypillisesti suorituksen johtamiseen, ei siihen, miten ihmisiä tuetaan tilanteessa, jossa heidän selviytymiskeinonsa ovat tilapäisesti riittämättömät.

Jälkipuinti johtajille ja esihenkilöille tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, että organisaation johto ymmärtää, milloin ja miten kriisipurku käynnistetään. Toiseksi sitä, että johtajat itse saavat tukea omien reaktioidensa käsittelyyn, koska esihenkilö ei ole immuuni kriisille, vaikka rooli vaatisi rauhallisuutta.

Mitä tapahtuu, kun kriisiä ei pureta?

Käsittelemättömät kokemukset eivät katoa. Ne muuttavat muotoaan. Tiimissä alkaa näkyä vetäytymistä, ärtymystä, lisääntyneitä poissaoloja tai vaihtuvuutta, jota on vaikea selittää millään yksittäisellä syyllä. Organisaatiokulttuuri alkaa hiljalleen muovautua sellaisten sääntöjen ympärille, joita kukaan ei ole ääneen lausunut: tästä ei puhuta, tunteet eivät kuulu tänne, pärjääminen on yksilön asia.

Tämä on kallista. Sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden kustannukset ovat merkittäviä, mutta vielä kalliimpaa on se, mitä tapahtuu organisaation kyvylle toimia seuraavassa kriisissä. Tiimi, joka ei ole koskaan saanut käsitellä edellistä järkytystä, on heikommassa asemassa kohtaamaan seuraavaa.

Kenelle palvelu sopii?

Debriefing- ja defusing-palvelu soveltuu kaikille organisaatioille, joissa työ voi altistaa äkillisille kriiseille tai henkisesti kuormittaville tilanteille. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes jokaista organisaatiota.

Erityisen hyvin palvelu sopii tilanteisiin, joissa organisaatiossa on tapahtunut äkillinen kriisi, kuten onnettomuus, väkivaltatilanne tai työkaverin kuolema. Se soveltuu myös yt-neuvotteluiden tai merkittävien organisaatiomuutosten jälkeiseen tukeen, esihenkilöiden valmentamiseen kriisitilanteiden kohtaamiseen sekä ennaltaehkäisevän kriisivalmiuden rakentamiseen.

Miten Havainna voi auttaa?

Havainnan Anna Haverinen on kouluttautunut debriefing-defusing -ohjaajaksi, ja tarjoaa palvelua osana Havainnan valmennuskokonaisuutta. Annalla on pitkä historia surevien kohtaamisessa vietettyään seitsemän vuotta akateemisella sektorilla digitaalisen suremisen ja muistamisen parissa. Anna on ollut myös Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura ry:n perustajajäsen, ja on työssään niin muotoilijana kuin valmentajana käsitellyt runsaasti erilaisia työelämään liittyviä vaikeita tunteita sekä kokemuksia.

Anna auttaa tarvittaessa myös arvioimaan, millaista tukea tilanne vaatii, miten esihenkilöitä voidaan jatkossa valmentaa kriisitilanteisiin ja miten organisaation rakenteet joko tukevat tai estävät toipumista.

Kriisi ei ole vain hetki, joka pitää selvitä. Se on hetki, joka paljastaa, miten organisaatio kohtelee ihmisiään silloin, kun he ovat haavoittuvimmillaan.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan organisaatiosi tilanteesta: anna.haverinen@havainna.com.

Etsitkö työparia Turussa tai Helsingissä purkutilanteisiin? Ota niin ikään yhteyttä ja jutellaan lisää.