Johtajatabut-podcastin uusimmassa jaksossa puhumme tekoälyn tabuista: tuottavuushyödyistä, johtamisesta, kognitiivisista vinoumista. Kaikki vakuuttelevat toisilleen näkevänsä “komeat vaatteet”, kunnes joku sanoo ääneen että “keisari onkin alasti”. Tekoälypuheessa tätä tyyliä on paljon. Mutta mitä pidemmälle keskustelimme, sitä selvemmäksi kävi, että asia on paljon monitahoisempi kuin mitä tällä hetkellä some- tai mediakeskustelu antaa ymmärtää. Keisarilla on samaan aikaan vaatteet ja ei vaatteita.

Tekoäly kirjoittaa raportit, analysoi dataa ja automatisoi rutiinit. Mitä jää esihenkilölle?

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten tekoäly konkreettisesti muuttaa esihenkilön työtä, mitkä vuorovaikutustaidot korostuvat muutoksessa ja miten niitä voi tietoisesti kehittää. Saat myös käytännön näkökulman tekoälyavusteiseen viestintään sekä kuvan siitä, millainen on tekoälyn aikakaudella menestyvä esihenkilö.

Luuletko tekeväsi päätökset rationaalisesti, datan ja kokemuksen pohjalta? Tutkimukset kertovat toisin. Yli 90 prosenttia päätöksistämme syntyy automaattisesti, tiedostamattomien ajattelun oikopolkujen ohjaamana. Johtajatkaan eivät ole poikkeus, ja juuri siksi kognitiiviset vinoumat ovat jokaisen johtajan tärkein sokea piste.

Tässä artikkelissa käymme läpi seitsemän keskeisintä kognitiivista vinoumaa, jotka vaikuttavat johtajan päätöksentekoon päivittäin. Opit tunnistamaan ne omassa ajattelussasi, ymmärtämään mistä ne kumpuavat ja saat käytännön työkaluja niiden hallitsemiseen. Tunnistaminen on ensimmäinen askel, mutta se on myös tehokkain.

Työelämä on yksi harvoista kollektiivisista tiloista, joita monella meistä on jäljellä, ja silti se toimii lähes päinvastoin kuin kuolemaan liittyvät perinteiset rituaalit vaatisivat. Aikaa ei ole, roolit eivät odota surua, tunteille ei ole rakenteita. Kun kollega kuolee tai työntekijä menettää läheisensä, koko organisaatio joutuu vastakkain sen kanssa, mitä suru tarvitsee: hitautta, epäjohdonmukaisuutta, tilaa toistolle ja paluulle. Rituaalille, merkitykselle, sanoille jotka eivät löydä muotoaan.

EU AI Act on maailman ensimmäinen kattava tekoälyn sääntelykehys, ja se asettaa selkeät odotukset niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoille. Riskiperusteinen lähestymistapa jakaa tekoälyjärjestelmät eri tasoihin, ja organisaatiosi asema tässä kentässä määrittää, mitä teiltä konkreettisesti edellytetään.

Tässä artikkelisse käymme läpi mitä velvoite tarkoittaa käytännössä. Käymme läpi Suomen valvontarakenteet, EU AI Actin riskitasot, viisi konkreettista askelta velvoitteen täyttämiseen sekä sen, mitä riittävä tekoälylukutaito tarkoittaa eri rooleissa. Lisäksi tarkastelemme toimialakohtaisia huomioita, koulutuksen sisältöä ja yleisimpiä virheitä, joita organisaatiot tekevät juuri nyt. Lopuksi saat johtajan toimintaohjeen, jonka voi ottaa käyttöön heti.

Johtajatabut-podin viidennessä jaksossa haastattelemme Jussi Manteretta, joka on sekä Elisan muotoilujohtaja että osa-aikainen luterilainen pappi. Jussin tarina on konkreettinen esimerkki siitä, mitä tarkoittaa olla kokonaisena töissä: kahden identiteetin rinnakkainelo muotoilun ja teologian välillä on avannut hänelle näkökulman organisaatioihin, joita pelkkä johtamiskoulutus ei tarjoa. Puhumme mm. uskosta, rituaaleista, merkityksestä ja siitä, mitä johtaja jättää tunnistamatta ihmisistä.

Tässä analyysissa pureudumme johdon valmennuksen ytimeen. Tarkastelemme, mitä valmennus käytännössä tarkoittaa, miten institutionaalinen ryhmäkoulutus eroaa yksilöllisestä valmennuksesta ja mitä tutkimus kertoo vaikuttavuudesta. Esittelemme ratkaisukeskeisen lähestymistavan valmennusprosessiin ja annamme konkreettiset työkalut siihen, miten löydät juuri sinulle sopivan valmennusmallin. Tämä teksti on suunnattu johtajille ja kehittämisen ammattilaisille, jotka haluavat tehdä perusteltuja, vaikuttavuuteen pohjautuvia päätöksiä.

Uudistin Design-antropologian perusteet -kurssini.

Kun ostat kurssin nyt, saat käteesi yhden PDF-tiedoston, jossa on kaikki linkit valmiina. Moduulit ovat YouTube-videoita. Kaikki ladattavat materiaalit, harjoitukset ja lisälukemisto ovat Google Drivessa. Ei uusia tunnuksia, ei käyttöoikeuksien säätämistä, ei salasanoja jotka vanhenevat juuri silloin kun sinulla olisi vihdoin hetki opiskella.

Myrkyllinen kulttuuri lähtee usein yhdestä ihmisestä, mutta sen jäljet voivat kantaa vuosia. Uusimmassa jaksossa pohdimme miten myrkyllinen ilmapiiri syntyy ja miksi siitä jää ihmisille traumatason jälkiä.

Havainnan toimitusjohtaja Anna Haverinen nimettiin TIVIssä vuoden 2026 top 50 tekoäly- ja teknologiavaikuttajaksi. Ei ole merkityksetöntä, että humanisti nousee tällaiselle listalle. Lue lisää.

Useimmat työpaikkakiusaamiset eivät jää huomaamatta. Ne ohitetaan tietoisesti. Tässä podcast-jaksossa pureudumme öykkärin ja työpaikkakiusaajan anatomiaan.

Johtajatabut-podcastin uusimmassa jaksossa puramme auki meemikulttuuria organisaatioissa: mitä se kertoo, mistä se syntyy, milloin se rakentaa luottamusta ja milloin se tuhoaa sitä.

Tässä Johtajatabut -podcastin jaksossa kaivaudumme siihen, mistä tällainen kokemus syntyy ja mitä sille voi tehdä. Puramme auki, miksi johtajan ärsyyntyminen kertoo usein enemmän johtajasta itsestään kuin toisesta ihmisestä, ja miksi sen tutkiminen on yksi aliarviostetuimmista johtamistaidoista.

Kriisi työpaikalla ei pääty siihen, kun tilanne on ohi. Jälkipuinti (debriefing) ja purkukeskustelu (defusing) ovat menetelmiä, joilla organisaatio voi tukea ihmisiään järkyttävän tapahtuman jälkeen. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä menetelmät tarkoittavat, miksi ne kuuluvat johtajille ja esihenkilöille, ja miten Havainna voi auttaa.

Johtajatabut on podcast siitä, mistä ei ole johtamisessa ollut tapana puhua. Anna Haverinen ja Aleksi Lumme käsittelevät vaikeita teemoja työyhteisöistä, konflikteista ja johtajuudesta, joista työpaikoilla vaietaan.

Kun ura ei etene lineaarisesti, mentoroiva uravalmennus tarjoaa ratkaisun. Lähestymistapa perustuu havaintoihin, ei valmiisiin malleihin: yhdessä tunnistamme vahvuutesi, suuntasi ja seuraavat realistiset askeleet.

Johtaminen on kuormittavaa ja usein yksinäistä, erityisesti kun päätöksiä tehdään keskeneräisestä todellisuudesta. Johdon työnohjaus tarjoaa tilan, jossa johtaja voi ajatella vapaasti ilman roolin painetta.